Lähes kaikkeen toimintaan liittyy ennakointia. Ennakoimalla arvioidaan esimerkiksi sijoitusten kannattavuutta, tulevan kauden liikevaihtoa, uuden lainsäädännön vaikutuksia, projektin kestoa ja sen vaatimia resursseja tai vaikkapa asunnon remontoimiseen kuluvaa aikaa.
Missä tahansa toiminnassa on edullista, jos osaa ennakoida hyvin tulevaa. Liiketoiminnassa kannattaa ennakoida muita paremmin.
Hyvä ennakointi tarkoittaa kykyä arvioida, mitä asioita tulevaisuudessa tapahtuu. Hyvä ennakoija tunnistaa ja kerää informaatiovirrasta olennaisia asioita ja osaa tulkita niitä objektiivisesti. Kuulostaa helpolta.
Ihmisten ennakointivalmiuksissa on kuitenkin merkittäviä eroja. Kyky hyvään ennakointiin vaihtelee ja organisaatiossa kannattaa tunnistaa parhaat ennakoijat. Toisin sanoen, kelle tahansa vapaaehtoiselle tehtävää ei kannata jättää selvittämättä hänen edellytyksiään. (Hyvä ennakointi vaatii toki myös motivoituneisuutta, joten ketään siihen ei kannata myöskään pakottaa.)
Onko hyvä ennakoija yhtä kuin itsevarma huippuasiantuntija? Se tyyppi, joka on aina televisiossa kertomassa näkemyksensä, kun maailmalla tapahtuu jotain merkittävää? Se, joka puhuu lähes koko ajan? Todennäköisesti ei. Päättäjät, media ja yleisö pitävät ehdottomista kannanotoista ja ihmisistä, jotka sellaisia antavat, mutta hyvää ennakointia se ei ole.
Hyvä ohjesääntö erinomaisen ennakoijan tunnistamisen aloittamiseen onkin sulkea pois ensin ne ihmiset, jotka ovat ”sataprosenttisen varmoja” asioista. Ehdottomuus johtaa huonoon ennakoimiseen. Toinen, vielä vahvempi vihje hyvään ennakointiin kykenemättömästä henkilöstä on, jos hän lisäksi pysyy hievahtamatta kannassaan eikä ole valmis muuttamaan omaa mielipidettään, vaikka todistusaineisto puhuisi sitä vastaan.
Millainen on siis taitava ennakoija ja mistä hänet voi tunnistaa?
Aloitetaan lopusta. Ennakointitaidot vaikuttavat olevan melko pysyviä, eli aiemmin hyvin ennakoinut ihminen ennakoi todennäköisesti tulevaisuudessakin hyvin. Hyvällä ennakoijalla ei välttämättä tarvitse olla kaikkia alla mainittuja ominaisuuksia.
Hyvä ennakoija on älyllisesti nöyrä. Hän ymmärtää, että maailma on kompleksinen paikka, eikä kaikkea ole mahdollista tietää tai hallita. Hyvä ennakoija ei usko kohtaloon ja johdatukseen, siihen, että tapahtumille on aina jokin Tarkoitus. (Tai ainakaan hän ei perusta arvioitaan siihen.)
Hyvä ennakoija on itsekriittinen. Hän ajattelee reflektiivisesti ja avomielisesti. Hän kyseenalaistaa oman ajattelunsa ja perehtyy myös vastakkaisiin näkökulmiin. Ennakoijia vuosikymmenet tutkineen Philip Tetlockin sanoin, ”superennakoijalle hänen omat uskomuksensa ovat testattavia hypoteeseja, eivät aarteita, joita pitää vartioida”. Hyvä ennakoija uskaltaa muuttaa näkemystään ja hänen asennettaan kuvaillaan usein taloustieteilijä Keynesin toteamukseksi väitetyllä lainauksella: ”Kun faktat muuttuvat, minä muutan mielipidettäni. Mitä sinä teet?”
Hyvä ennakoija pyrkii kehittymään ja omaa Carol Dweckin käsitteitä käyttäen ”kasvuasenteen” (growth mindset). Vaikka ennakoija olisi jo menestyksekäs, hän pyrkii parempaan. Eikä hän luovuta epäonnistuessaan, vaan selvittää mikä meni vikaan ja ottaa sen mahdollisuutena oppia.
Hyvä ennakoija on todennäköisesti verrattain älykäs. (Mutta kaikki älykkäät eivät ole hyviä ennakoijia.) Poikkeuksellista älykkyyttä ja Mensan jäsenyyttä ei vaadita voidakseen tulla huippuennakoijaksi. Hyvällä ennakoijalla on kuitenkin ”kognition tarve” eli hän on älyllisesti utelias ja nauttii haasteista ja ongelmanratkaisusta. Mikä tärkeintä, hyvä ennakoija osaa soveltaa älyään.
Hyviä ennakointitaitoja ennakoi matemaattinen kyvykkyys ja numeroiden ymmärtäminen. Hyvä ennakoiminen ei kuitenkaan sinänsä vaadi yleensä poikkeuksellisia laskemistaitoja.
Kenties itsestään selvältä vaikuttavasti, tiedon määrä ennakoi myös hyvää ennakoimista. Tietyn aiheen asiantuntijuus ei kuitenkaan väistämättä johda kykyyn ennakoida hyvin oman alan tulevia tapahtumia. Asiantuntija voi olla liian kiinni aiheessaan tai liian itsevarma ja tehdä tarpeettoman intuitiivisia tulkintoja vaikkapa sillä perusteella, mitä on aiemmin tapahtunut. Tai asiantuntija voi olla julkisesti sitoutunut tiettyyn näkemykseen, josta hänen on jo identiteettinsäkin vuoksi vaikea sanoutua irti.
Hyvä ennakoija tarkastelee asioita todennäköisyyksien avulla.
Hyvä ennakoija on tietoinen ajatteluunsa vaikuttavista vinoumista. Hän on myös ”hyvin kalibroitu” todennäköisyyttä arvioidessaan. Hän ei ole yliluottavainen omiin arvioihinsa, muttei myöskään ylivarovainen. Huippuennakoija ei välttämättä ole muita taitavampi uutisten tulkitsija, mutta hän on kurinalainen. Hän ei tee ylitulkintoja tiedoista ja tapahtumista, jotka ovat jatkuvasti uutisissa ja vaikuttavat siksi suurimmalle osalle meistä erityisen merkityksellisiltä.
Hyvä ennakoija jakaa kysymykset pienempiin osiin. Hän ei tarkastele kysymystä heti kokonaisuutena ja tee holistista arviota yleismielikuvansa perusteella.
Hyvä ennakoija on työteliäs ja kärsivällinen.
Parhaat ennakoijat myös päivittävät ennusteitaan useammin. Ennakoinnin ei pitäisi olla kertapinnistys, joka sitten unohdetaan toteutumisen tarkasteluun saakka. Ennusteita on tarpeen tarkistaa aika ajoin uuden tiedon ja ymmärryksen perusteella. Tehtävään pitää keskittyä.
Ennakointia voi oppia ja siinä voi kehittyä! Hankitun koulutuksen yhteys hyvään ennakointiin on vaihdellut tutkimustuloksissa. Millä opintotaustalla tahansa voi kuitenkin tulla vielä paremmaksi ennakoijaksi, jos opettelee ennakoinnissa hyödyllisiä taitoja. Esimerkiksi ajatteluvinoumien vähentämiseen tähtäävillä sekä todennäköisyyksien arvioimista ja kriittistä ajattelua korostavilla koulutuksilla on kyetty verrattain lyhyessä ajassa kehittämään ihmisten ennakointiosaamista.
Ennakointi on todennäköisesti vielä parempaa, kun sitä tehdään porukalla. Erityisesti ennakointia parantaa, jos ryhmässä on riittävästi erilaista osaamista ja näkemyksiä. Ryhmänä toiminen myös vähentää yksilölle tyypillisten ajatteluvinoumien vaikutusta arviointiin. Jotta ryhmä on kuitenkin toimiva, ryhmässä pitää kyetä esittämään näkemyksensä ja haastamaan toisia turvallisessa hengessä. Hierarkkinen, psykologisesti turvaton tai konsensushakuinen ryhmä ei todennäköisesti kykene hyvään ennakointiin.
Kuten mitä tahansa muutakin, ennakointia pitää tehdä käytännössä kehittyäkseen paremmaksi.
…………………………………………
Artikkeli perustuu erityisesti seuraaviin lähteisiin (joskin löydät helposti muutakin materiaalia aiheesta):
Chang, Chen, Mellers ja Tetlock (2016), Developing expert political judgment: The impact of training and practice on judgmental accuracy in geopolitical forecasting tournaments. Judgment and Decision Making, 11: 5, 509–526.
Himmelstein, Atanasov ja Budescu (2021), Forecasting forecaster accuracy: Contributions of past performance and individual differences. Judgment and Decision Making, 16: 2, 323–362.
Satopää, Salikhov, Tetlock ja Mellers (2021), Bias, Information, Noise: The BIN Model of Forecasting. Management Science.
Tetlock ja Gardner (2016), Superforecasting: The Art and Science of Prediction.