Jos olet keskivertoihminen, on hyvin todennäköistä, ettet pidä itseäsi keskivertoihmisenä. Suurin osa meistä on tietysti keskivertoja. Toisin sanoen, emme voi kaikki olla parhaiden tai huonoimpien 25 prosentin joukossa. Pidämme kuitenkin itseämme erityisinä, muista poikkeavina. Erityisyyden tunne on tärkeä osa identiteettiämme. Emme ymmärrä olevamme lopulta hyvin samankaltaisia muiden kanssa. Tyypillisesti uskomme olevamme muita parempia. Suurin osa… Jatka lukemista Oletko keskimääräistä parempi?
Muistitko syödä ennen tärkeää päätöstä?
Jos sinulla on tärkeä päätös tehtävänä ja haluat tehdä sen hyvin, maltatko pitää sitä ennen pienen tauon? Muistatko myös syödä tauolla jotain? Tutkimusten perusteella kannattaisi. Etenkin, jos teet työksesi paljon merkittäviä päätöksiä. Tauon pitämisen ja syömisen vaikutus päätöksentekoon on havaittu muun muassa ehdonalaisesta päättävien tuomarien ja leikkauspäätöksiä tekevien kirurgien työskentelyä tutkittaessa. Me muutkin teemme jatkuvasti… Jatka lukemista Muistitko syödä ennen tärkeää päätöstä?
Kuinka paljon päätöstä kannattaa miettiä – Jeff Bezosin lähestymistapa
Päätöksemme eivät ole saman arvoisia. Jotkut päätökset ovat merkittävämpiä kuin toiset. Täsmällisemmin sanottuna, joidenkin päätösten seuraukset ovat merkittävämpiä kuin toisten. Meillä voi olla suuri määrä päätöksiä tehtävänä. Haluaisimme tehdä kaiken hyvin. Tuntuu kuitenkin siltä, ettei päätöksenteolle useinkaan ole kunnolla aikaa. Kaikkia päätöksiä ei voikaan tehdä yhtä syvällisesti ja samanlaisella tarmolla. Päätöksiä kannattaakin jaotella. Käytännöllisen jaottelun… Jatka lukemista Kuinka paljon päätöstä kannattaa miettiä – Jeff Bezosin lähestymistapa
Miettisitkö vielä, ennen kuin painat ”lähetä”?
Osa ihmisistä vastaa sähköpostiin minuutin sisällä sen saatuaan. Vaikka sähköpostissa olisi kuinka monimutkainen kysymys tai ongelma esitettynä. Tunnetko sellaisen? Oletko sinä yksi heistä? Jos saat viestin, josta ärsyynnyt ja suutut, vastaatko siihen välittömästi ja vähintään samalla mitalla? Miettisitkö kuitenkin tovin? Välitön reagoiminen viestiin vie huomion joltain muulta asialta ja todennäköisesti haittaa keskittymistä huomattavasti. Asian edistämiseen… Jatka lukemista Miettisitkö vielä, ennen kuin painat ”lähetä”?
Millainen on hyvä ennakoija?
Lähes kaikkeen toimintaan liittyy ennakointia. Ennakoimalla arvioidaan esimerkiksi sijoitusten kannattavuutta, tulevan kauden liikevaihtoa, uuden lainsäädännön vaikutuksia, projektin kestoa ja sen vaatimia resursseja tai vaikkapa asunnon remontoimiseen kuluvaa aikaa. Missä tahansa toiminnassa on edullista, jos osaa ennakoida hyvin tulevaa. Liiketoiminnassa kannattaa ennakoida muita paremmin. Hyvä ennakointi tarkoittaa kykyä arvioida, mitä asioita tulevaisuudessa tapahtuu. Hyvä ennakoija tunnistaa… Jatka lukemista Millainen on hyvä ennakoija?
Onko boksinne ummehtunut?
Tuntuuko siltä, että päätöksen tekeminen ryhmässänne ei aina onnistu parhaalla mahdollisella tavalla? Eikö johtoryhmänne, hallituksenne, tiiminne tai ystäväporukkanne saa itsestään kaikkea irti, kun valitaan suuntaa tulevalle? Yksi syy epäoptimaalisille ryhmäpäätöksille voi olla ”rajoittunut tietoisuus”. Tietoisuuden rajoittuneisuus estää meitä kiinnittämästä huomiota ja keskittymään tietoon, joka on hyödyllistä ja olennaista ja täysin havaittavissamme. Sen sijaan kiinnitämme huomiomme… Jatka lukemista Onko boksinne ummehtunut?
Millainen päätöksentekijä olet?
Ihmisiä voidaan jaotella päätöksentekijöinä useilla eri tavoilla. Yhden selkeän, käytännöllisen ja ennen kaikkea helposti samaistuttavan jaon tarjoaa kirjailija ja johtamisen konsultti Venkatesh Rao. Hän jakaa päätöksentekijätyypit kolmeen kategoriaan. Eettinen päätöksentekijä perustaa päätöksensä siihen, onko jokin asia hänen mielestään hyvä vai paha ja siten oikein vai väärin. Sen sijaan eettinen päätöksentekijä ei pyri erityisesti selvittämään ja… Jatka lukemista Millainen päätöksentekijä olet?
Nautitko, kun sinua komennellaan?
Niin arvelinkin. Harva pitää siitä, että meitä käsketään tekemään jotain, mitä emme itse koe erityisen tärkeäksi. Silti moni meistä pyrkii vaikuttamaan muihin komentelemalla ja kertomalla, usein melko yksityiskohtaisella tarkkuudella, mitä muiden pitäisi tehdä. Se ei tutkitusti toimi kovin hyvin. Tämän voi todeta myös pienellä eläytymisharjoituksella. Miltä tuntuu ja miten reagoin, kun joku käskee toimimaan tietyllä… Jatka lukemista Nautitko, kun sinua komennellaan?
Miten voisi rekrytoida paremmin?
Rekrytointi – eli oikean ihmisen löytäminen ja sijoittaminen oikeaan työtehtävään – on prosessi, joka kannattaa tehdä sekä mahdollisimman harkiten että mahdollisimman yksinkertaisesti. Kuten mihin tahansa päätöksiin, henkilövalintojenkin onnistumiseen liittyy aina onnea. Rekrytoinnin onnistumisen todennäköisyyttä voi parantaa hyvällä suunnittelulla ja suunnitelman kurinalaisella toteuttamisella. Tiivistelmä: määrittele, mitä haluat ja mikä on tärkeää käytä useampia menetelmiä ja tietolähteitä… Jatka lukemista Miten voisi rekrytoida paremmin?
Miksi haastattelu voi olla huono rekrytointimenetelmä?
Haastattelulla on usein korostunut merkitys rekrytoinneissa. Henkilövalintaprosessi kulminoituu haastatteluun, jossa tehdään merkittävimmät johtopäätökset henkilön soveltuvuudesta haettavana olevaan tehtävään. Jos googlaat ”työhaastattelun tarkoitus”, havaitset pian, että haastattelua pidetään tyypillisesti tärkeimpänä osana rekrytointiprosessia. Odotukset haastattelulle ovat korkealla: siellä on tarkoitus selvittää työnhakijan taidot, osaaminen, motivaatio, asenne, vuorovaikutustaidot, soveltuvuus työpaikan kulttuuriin, persoonallisuus jne.. Henkilövalintatutkimusten perusteella haastattelu ennakoi kuitenkin… Jatka lukemista Miksi haastattelu voi olla huono rekrytointimenetelmä?